Ajankohtaista

Verkostoituminen ja sen merkitys työtä hakiessa

Suuri osa suomalaisista vapaista ja vapautuvista työpaikoista ei koskaan päädy julkiseen hakuun, vaan ne ovat sisäisessä ja hiljaisessa haussa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työpaikkoja on jatkuvasti tarjolla, mutta ne ovat piilossa eikä niihin pääse käsiksi, ellei ole verkostoja joiden kautta kuulee paikoista ja joiden kautta pääsee haastatteluihin. Voi melkein varmuudella sanoa, ettei nykypäivänä tai ainakaan tulevaisuudessa yksikään enää pärjää työelämässä ilman verkostoja. Verkostot eivät auta ainoastaan työnhaussa, vaan ne auttavat myös itse työn tekemisessä. Silloin, kun tarvitsee sparrausta tai taitoja, joita ei hallitse, verkostot astuvat arvoon arvaamattomaan.

Verkostoituminen

Verkostoituminen käsitteenä riippuu siitä, kuka sitä määrittelee. Kuka tahansa voi kuitenkin verkostua. Ainut mitä verkostoituminen vaatii on kiinnostuksen tavata uusia ihmisiä. Pelkkä tapaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan verkostoja pitää jaksaa ylläpitää. Nykypäivänä sosiaalisessa mediassa on todella helppoa verkostoitua, mutta siltikin kaikista tärkeimmät ja arvokkaimmat kontaktit ovat muualla kuin netissä: heitä ovat oikean elämän tutut, ystävät sekä aiemmat ja nykyiset työkaverit. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjoavat myös erilaiset ammattiliitot ja opiskelupaikat. Ja miten verkostoitumista voi sitten hyödyntää työnhaussa?

verkostoituminen on tärkeää!

Työnhaku vaatii aina omaa aktiviisuutta

Verkostoituminen auttaa työnhaussa monin eri tavoin. Aivan ensimmäinen asia on tavata tuttujaan, ystäviään ja muita kontakteja, jotka voisivat suositella uuteen työpaikkaan tai esitellä omille kontakteilleen. Työnhakijan pitää myös tarkasti pohtia omia tavoitteitaan. Asioita, joita hänen tulee miettiä ovat muun muassa se, mikä ala häntä todella kiinnostaa ja onko jokin yritys erityisesti, jonne hän haluaisi töihin. Kun kohdeyritys on selvillä, työnhakijan kannattaa selvittää keneen tässä yrityksessä kannattaa ottaa yhteyttä, ja onko jo olemassaolevilla kontakteilla häneen jonkinlainen yhteys. Muiden mielipiteet työhakemuksesta ja ansioluettelosta kannattaa ottaa huomioon. Verkostoa tulee pitää aktiivisesti yllä, mutta maanvaivaksikaan asti ei kannata ryhtyä. Tapaamisistaan kannattaa myös pitää kalenteria. Sinne voi merkitä kenet on tpaavannut ja milloin sekä milloin aikoo ottaa heihin yhteyttä seuraavan kerran. Verkostoituminen ei ole koskaan yksisuuntaista, joten työnhakijan pitää tietenkin oolla valmis ja kiinnostunut auttamaan myös muita verkostossaan olevia ihmisiä.

Verkostoa ei koskaan kannata alkaa rakentaa hampaat irvessä. Väkisin ei synny hyvää jälkeä koskaan, joten verkostoja rakentaessa kannattaa keskittyä olemaan aidosti läsnä ja aidolla tavalla kiinnostunut ympärillä olevista ihmisistä. Kun verkosto tai verkostot ovat luodut, niistä kannattaa nauttia. On huomattu, että verkostot antavat ihmisille paljon uusia vinkkejä ammatiliisesti. Kohtaamiset voivat olla todella hedelmällisiä, kun samoista asioista kiinnostuneet ihmiset pistävät viisaat päänsä yhteen. Sosiaalinen ja ammatillinen kiinnostus ovat asioita, jotka välittyvät ja usein sellaisesta poikii paljon hyvää.

Nuorisotyöttömyys

nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyys on suuri haaste tällä hetkellä. Tälläkin hetkellä monet kouluttautuneet henkilöt ovat työttömiä. Tähän tilanteeseen on ajanut se, että monet koulutussuunnat valmistavat liikaa työvoimaa ammatteihin, joka jo ennestään kärsii työttömyydestä. Näin ollen jalan sijaa alalle on vaikea saada. Monet työpaikat vaativat lisäksi jo aiempaa työkokemusta, mutta miten työkokemusta voi saada, jos ei ole saanut vielä yhtäkään työpaikkaa? Tässäkin kohtaa työnantajien pitäisi katsoa enemmän hakijan innostuneisuutta sekä kiinnostuneisuutta, sillä monet työtehtävät voi oppia lyhyessäkin ajassa.

Nuorisoa tulisi tukea enemmän

Nuorisoa tulisi enemmän valmistaa työelämään sekä sen tuomaan haasteisiin. Nuorta tulisi tukea niin kouluissa sekä myös omassa perheessä, kun nuori hakee ensimmäistä työpaikkaansa. Kuntien kesätyöpaikat ovat oiva mahdollisuus oppia vastuuntuntoa sekä sitä, millaista on olla töissä. Monesti kaikenlainen työkokemus on eduksi ja ne kertovat hakijan aktiivisuudesta sekä reippaudesta. Näin ollen nuorten kannattaisi hakeutua vaikka lyhyisiinkin työsuhteisiin jo ylä-asteelta lähtien. Tällaisia työpaikkoja voisi olla kassa-apulainen tai hyllyttäjä esimerkiksi lähikaupassa taikka esimerkiksi postinjakajan työt. Nämä lyhyet työsuhteet eivät ehkä työkokemuksellisesti ole kovinkaan merkittäviä, mutta ennen kaikkea ne kertovat erityisesti nuoren aktiivisuudesta ja oma-aloitteisuudesta, joka on aina eduksi.

Koulujen vastuu

Tämän lisäksi kouluissa pitäisi olla enemmän kursseja, jotka valmistavat nuoria työnhakuun. Tällaisia voisivat olla erilaiset CV-pajat sekä kurssit, jossa ihan konkreettisesti tehdään ja muokataan omia työhakemuksia. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä myös työhaastattelua tulisi harjoitella. Jokainen harjoituskerta vahvistaisi nuoren itsetuntoa sekä varmuutta oikeaa työtä hakiessa. Kouluissa pitäisi puhua nuorille enemmän myös ammattiliitoista sekä työttömyyskassoista. Ne ovat työttömän tuki ja turva. Ammattiliitot auttavat silloin, jos nuori pääsee töihin ja työpaikalla tulee jokin ongelma. Näissä tilanteissa nuori voi olla voimaton, jolloin takana olisi suurempi taho, joka ajaa nuoren etuja. Monet nuoret eivät ole usein edes kuulletkaan ammattiliittojen tai työttömyyskassojen olemassaolosta, jolloin nuoret hakevat Kelan myöntämää toimeentulotukea. Tämä ei ole hyvä suunta kenellekään.

Vielä lopuksi

Kilpailu työpaikoista on kovaa ja valitettavasti jyvät erottuvat akanoista. Työnhakijan tulisikin enemmän asettautua myös yrittäjän tai muun työn tarjoajan saappaisiin ja ajatella työnhakua siltä kantilta. Mitä asioita itse arvostaisit työnantajana? Entä miten voisin parantaa omia mahdollisuuksiani työnhakijana? Haluammekin toivottaa enemmän rohkeutta ja aktiviisuutta kaikille nuorille ja tsemppiä työnhakuun!

Työttömien työttömyysturvan muutokset

työttömyys

Työttömyysturvaan on kaavailtu huomattavia muutoksia, mikä on aiheuttanut mediassa huimaa kohua. Muutos nimittäin velvoittaa, että henkilö joka nostaa työttömysturvaa, tulee hänen hakea 12 työpaikkaa kolmekuukauden aikana. Tämä on kohauttanut mediassa paljon ja pääsääntöisesti negatiivisella tavalla.

Työttömyysturva

Työttömyysturva korvaa työttömyyden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä, kun olet työtöntyönhakija. Työttömyysturvalla halutaan mahdollistaa taloudellinen mahdollisuus hakea työtä sekä parantaa edellytyksiä ja pääsyä takaisin työmarkkinoille. Työttömyysetuuksia ovat esimerkiksi: ansiopäiväraha, peruspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyysturvan enimmäiskesto on pääsääntöisesti 400 päivää. Jos kuitenkin olet työskennellyt alle kolmevuotta on enimmäiskesto 300 päivää. Mielestäni suomessa on kuitenkin todella hyvät edut ja mahdollisuudet päästä jaloilleen, kun niinkin ikävä asia kuin työttömyys perheen kohtaa. Toki valtionkin täytyy joitakin rajoja asettaa, että kohtelu olisi tasapuolista. Eihän sekään olisi reilua, että tietty osa väestöstä pystyisi elämään helposti valtion rahoilla ja lopuille ei sitten jäisi mitään jos hankala paikka tulevaisuudessa yllättäisikin.

Mitä mediassa puhutaan

Koska työttömyysturvaa halutaan muuttaa niin, että jatkossa työttömäntyönhakijan pitää hakea 12 työpaikkaa kolmenkukauden aikana, on tämä kuohauttanut ihmisiä useammalla tavalla. Pääsääntöisesti muutos on otettu vastaan hyvin negatiivisella tavalla.

Mediassa on pohdittu sitä, kuinka tämä työnhakeminen vaikuttaa yrittäjiin, jotka alkavat saamaan huomattavasti enemmän hakemuksia. Tätä on pohdittu siltä kantilta, että hakemukset saattavat työllistää yrittäjiä liikaa. Toki onhan se niin, että hakemuksien läpi käyminen ottaa aikaa, mutta hyvänä puolena on se, että työnantaja voi löytää paremmin työyhteisöön sekä työhön sopivan henkilön.

Lisäksi kommenteissa on mainittu, kuinka korkeakoulutetut henkilöt pystyvät hakemaan oman alan hommia näin paljon, kun niitä ei ole edes niin paljoa tarjolla. Nyt korkeasti koulutettujen tulee hakea töitä, jotka eivät ole heidän osaamisalaa ja tämä kohauttaa heitä tässä muutoksessa.

Lisäksi kommenteissa on vedottu siihen, että miten näin monen työpaikanhakeminen on mahdollsita. Ja tämä muutos on pelkkää työttömien kyykyttämistä. Lisäksi kirjoituksissa on vedottu siihen, että tuleehan ne hakuehdot täytettyä sillä, että hakee vaikka pääministerin hommaa oli se avoinna tai ei.

Toivottavasti tykkäsitte postauksesta!

Mitä tehdä, kun ovet jatkokoulutukseen eivät aukeakaan?

Opinnot

Suuren kilpailun, kovan tason ja koulutuspaikkojen melko vähäisenkin määrän vuoksi joka vuosi joku joutuu pettymään, kun ovet eivät aukeakaan unelmien jatkokoulutukseen ensiyrittämällä, eikä välttämättä toisellakaan kerralla. Tämä vetää varmasti mielen kuin mielen maahan, mutta tähän fiilikseen ei ole syytä jäädä vuodeksi makaamaan, vaikka se ensin tuntuisikin maailmanlopulta. Vaihtoehtoja kun on kuitenkin monia erilaisia, ja yhden oven sulkeuduttua, oppiikiin näkemään muita reittejä ja vaihtoehtoja.

Elämästä ei ole välivuosia

Monesti sitä kutsutaan välivuodeksi, kun ei pääsekään suoraan koulun penkiltä toiselle koulun penkille. Se, että tekee jotain muuta välissä, ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että olisi jostain yleisesti hyväksytystä aikataulusta jäljessä, tai tekisit jotenkin vähempiarvoisia asioita. Päinvastoin, esimerkiksi lukionjälkeinen aupair -vuosi, työelämässä oleminen tai jonkin aivan muun opiskelu kuin mitä alunperin suunnitteli, voi avata täysin uusia perspektiivejä ja muuttaa maailmankatsomusta pysyvästikin.

Pettymykset kuuluvat osana elämään

Se on täysin normaalia, että ensin harmittaa, jos monet kaverit pääsivät haluamaansa kouluun, mutta itsellä ei ole vielä tiedossa tulevaisuudensuunnitelmia. Tämän alkujärkytyksen jälkeen kannattaa kuitenkin katsoa reippain mielin eteenpäin, ja jopa nauttia tästä tilanteesta. Nyt voit nimittäin täysin miettiä, että mikä juuri sinulle on tärkeää, ja mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa. Useimmiten välivuonna on syytä suunnata työelämään toimeentulon turvaamiseksi. Tämäkin voi tehdä oikein hyvää, sillä aiemmat kesätyöt, harjoittelut tai tet-viikot ovat kuitenkin vielä melko pieniä pyrähdyksiä työelämän puolella. Nyt on siis oivallinen mahdollisuus tehdä tutkimusmatkaa itseensä, että mitä haluaa tehdä, ja mitä ei.

Epävarmuus on yleistä

Hyvin monet ovat peruskoulun, lukion tai ammattikoulunkin jälkeen epävarmoja, että mitä haluaisivat opiskella tai tehdä tulevaisuudesssa. Opinto-ohjaus kouluissa on melko minimaalista, joten ei auta kuin itse ottaa selvää. Välivuonna voitkin kerryttää monenlaisia kokemuksia, ja jokaisesta kokemuksesta on hyötyä ja kaikesta oppii jotain. Sekin on hyvä, jos opit tunnistamaan itsestäsi, mitä et halua tehdä. Tämän vuoden aikana voitkin löytää täysin uuden suunnan elämällesi eikä välttämättä tämä koulu, johon niiin kovasti halusit, tunnukaan enää omalta jutulta. Nyt on siis hyvä aika tunnustella, haluaako hakea sinne vielä uudestaan, vai mikä tie tuntuu itsestä tärkeältä. Ja mikä parasta, sinulla on koko elämä aikaa ja oppia ikä kaikki!

Opiskelu

Työskenteleminen ulkomailla

Työskenteleminen ulkomailla on mielenkiintoista.

Jos Suomessa oleminen tai sopivien töiden löytyminen tuntuu haastavalta, on erittäin hyvä vaihtoehto suunnata työnhakuun kohti Eurooppaa. EU:n myötä sisäinen liikkuvuus on helpottunut entisestään, joten töitä voi tehdä käytännössä missä jäsenmaassa tahansa. Kyse on lähinnä siitä, mistä itseään kiinnostavia töitä löytyy.

Huomioi kielitaito

Monissa suurissa Euroopan maissa voi kielitaito olla ratkaiseva asia asumisen ja työllistymisen kannalta. Esimerkiksi Ranskan pienemmissä kaupungeissa olla asuminen vaikeaa, jos ei osaa sanaakaan ranskaa. Sen sijaan englanninkieliset maat, kuten Iso-Britannia ja Malta, ovat ulkomaalaisen kannalta huomattavasti helpompia maita, sillä virallinen kieli on englanti.

Tämän asian johdosta kannattaakin miettiä, mikä olisi itselleen sopiva asuinpaikka. Yksi vaihtoehto on myös, että ilmoittatuu vaikka työväenopiston kursseille ennen muuttoa hiomaan kielitaitoaan.

Etsi vinkkejä netistä

Paikalliset työnhakutavat voivat poiketa perinteisesti suomalaisista. Kannattaa siis etsiä internetistä lisätietoa, katsastaa vaikkapa internetin verkostoista apua tai vaihtoehtoisesti hakeutua asiantuntijan puheille. Käytännössä siis vinkkejä löytää, kunhan vain itse jaksaa haarukoida sopivia lähteitä. Esimerkiksi Facebookissa on useita ryhmiä, joissa voi kysellä vinkkiä suomenkielisiltä paikallisilta.

Suhtaudu avoimesti uusiin haasteisiiin

Ennen lähtöä on hyvä miettiä, millaisia tavoitteita asettaa itselleen ulkomaille muuton suhteen. Haluaako itse mieluummin hankkia arvokasta kokemusta vai edetä urallaan eteenpäin? Esimerkiksi Espanja voi olla monen unelmakohde, mutta työnhaku voi olla vaikeaa ilman erittäin hyvää kielitaitoa. Monet suomalaisfirmat hakevat kuitenkin esimerkiksi puhelinmyyjiä tai asiakaspalvelijoita, jotka toimivat ulkomailta käsin.

Kelpaisiko etätyö?

Hyvä vaihtoehto on myös itsensä työllistäminen ammattiin, joka ei katso asuinpaikkakuntaa. Internetistä voi etsiä portaaleja, joissa tarjotaan erilaisia freelancer-töitä etänä. Digitalisoitumisen myötä tällaiset työt eivät enää katso asuinpaikkaa, vaan niitä voi tehdä maasta riippumatta. Kannattaa siis ehdottomasti kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia, pakata rohkeasti matkalaukku ja suunnata kohti uusia haasteita! Kotiin on aina helppo palata, jos sopeutuminen tuntuu vaikealta.

Vaihtoehtona yrittäjyys

Capture

Moni tuskailee työpaikan löytymisen kanssa tänä päivänä. Eräs hyvä vaihtoehto voikin olla yrittäjäksi ryhtyminen, jos henkilä ei pelkää laittaa itseään likoon ja taustalla on hyvä ja toimiva liikeidea. Joillekkin yrittäjäksi ryhtyminen on itsestäänselvyys, jota kohti kuljetaan ala asteelta alkaen. Toiset saattavat huomata olevansa yrittäjähenkisiä vasta siinä vaiheessa kun takana on jo jonkinmatkaa työelämää toisen palveluksessa. Jokatapauksessa jokaiselle yrittäjällä on oma ainutlaatuinen tarinansa taustallaan, sekä syyt jotka ovat johtaneet siihen että yritystoiminta on päätetty aloittaa.

Mitä sitten yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa tiedostaa ja miettiä ennen kuin lähtee leikkiin mukaan?

Yrittäjällä on runsaasti vastuuta, työtunnit huomattavasti pdempiä kuin palkkatyössä olevalla henkilöllä ja lomien pitäminen ei välttämättä onnistu tuosta vain. Nämä kaikki ovat väitteitä joita kuulee kun puhutaan yrittäjyydestä. Kuitenkin asiat voi järjestää monella tapaa ja on myös olemassa vaihtoehtoisia tapoja hoitaa yritystoimintaa. Kukaan ei kuitenkaan kielä sitä eikö yrittäjyyteen liittyisi valtavat tuntimäärät ja työlle 100% omistautuminen. Tästä syystä olisikin hyvä jos yrittäjäksi haikaileva valitsisi alaksi sellaisen joka todella tuottaa hänelle mielihyvää ja palkitsee. Sanomattakin on selvää, että alan tulee myös olla sellainen jonka hän hallitsee suvereenisti. Käsitys siitä että yrittäjän tulee kuitenkin hallita kaikki on todella vanhentunut, sillä nykyään on olemassa lukuisa määrä palveluita joista tiettyihin asioihin voi saada avun suhteellisen helposti.

Kannattaako yrittäjäksi lähteä?

Yrittäjäksi kannattaa ehdottomasti lähteä jos haaveilee olevansa oman itsensä herra, mielessä on hyvin suunniteltu liikeidea ja energiaa riittää varsinkin alkuaikana hurjiinkin tuntimääriin. Yrittäjyyttä pelotellaan Suomessa aivan liikaa ja olisikin koko Suomen kansantaloudelle kuin myös yksilölle hyvä jos entistä useampi uskaltaisi lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä rohkeammin!

 

 

 

Kilpailukykysopimus – mikä se on?

Monelle suomalaiselle kilpailukykysopimus on tuttu sanana, mutta aika harva ymmärtää täysin mitä sillä tarkoitetaan. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on tukea julkisen talouden sopeuttamista. Kiky-sopimus alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia. Lisäksi palkkojen nollakorotukset vuodelle 2017 kurovat kiinni eroa kilpailijamahin ja antavat yrityksille työrauhan.

Kuulostaa hyvältä, mutta miten se vaikuttaa palkansaajan elämään?

Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti. Kiky-sopimuksen myöt paikallinen sopiminen lisääntyy aloilla, jotka kattavat yli 85 prsenttia EK:n jäsenyritysten työntekijöistä.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat. Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017-2020. Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla määrällä. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä. Työnanatajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikön. Vuodesta 2020 alkaen työanatajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä. Lisäksi julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosenttia vuosina 2017-2019.

Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan. Ne velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen. Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkiläkohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Irtisanotulla on myös oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Paikallista sopimista kehitetään työehtosopimuksissa. Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Sen sijaan ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat muun muassa seuraavia asioita:

Selviytyslauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Maahanmuuttajien työllistyminen

imigrant work

Maahanmuuttajien työllistymisestä liikkuu todella paljon erilaista tietoa, joka valitettavasti suurin osa on täysin faktaan pohjautumatonta tietoutta. Onkin tärkeää että asiat erotetaan toisistaan ja keskustelut käydään faktoihin perustuvilla tiedoilla eikä ns mutu tuntumalla.

Nyt luettelemme muutamia faktoja, jotka toivottavasti mahdollisimman monia pääsemään eroon harhaluuloista joita tämän asian tiimoilla on runsain määrin.

Faktoja ovat esimerkiksi, että henkilöt jotka ovat muuttaneet Suomeen nuorella iällä, työllistyvät muita maahanmuuttajia helpommin, maahanmuuttajanaiset ovat huomattavasti useammin työttöminä kuin miespuoliset maahanmuuttajat, mitä pidemmän aikaa henkilö on asunut Suomessa..sitä pienempi vaara hänellä on jäädä työttömäksi, hyvin koulutetut jo kotimaassaan työllistyvät helpommin myös Suomessa, henkilöt jotka muuttavat Suomeen työn takia tulevat mitä todennäköisemmin pysymään työelämässä myös jatkossa ja mitä parempi henkilön kielitaito on (suomi, ruotsi, englanti) sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on työllistyä.

Valitettavasti tutkimus huomasi että maahanmuuttajilla íkä vaikuttaa nopeammin työnsaantiin kuin kantasuomalaisilla. Ikäsyrjintää harrastetaan jostakin syystä helpommin maahanmuuttajien kohdalla.

Työllistymiseen vaikuttaa myös maahanmuuttajan lähtömaa, eli tässä on huomattu olevan selkeitä eroja siinä keitä halutaan työllistää. Valitettavaa ja yllättävää onkin se miten paljon henkilön kotimaa vaikuttaa työllistymiseen ja työelämässä vahvasti mukana pysymiseen.

Nyt tavoitteena on kouluttaa ja työllistää vähintään 2000 maahamuuttajaa seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Projektissa ovat mukana Sitra ja Työ-ja elikeinoministeriö. Ideana on työelämälähtöinen koulutus, jossa koulutettavat siirtyvät työelämään jo neljän kuukauden kuluttua opiskelun aloittamisesta. Tämän toivotaan työllistävän maahanmuuttajia entistä paremmin.

 

 

Työ ilman korvausta – maistuisiko?

Suomen työrintamalta kuuluu hyviä ja huonoja uutisia: Tilastokeskuksen julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste laski lokakuussa 8,1 prosenttiin viime vuoden vastaavan ajan 8,7 prosentista. Työttömiä oli tämän vuoden lokakuussa 217 000, mikä on 18 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64 -vuotiaista säilyi ennallaan 68,4 prosentissa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa kaikkiaan 329 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 9000 pienempi kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön luvut eroavat toisistaan, koska Tilastokeskuksen luvut perustuvat otostutkimukseen ja TEM:n työnvälitystilasto puolestaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisteriin.

 

Tässä kuussa herätti paljon kohua Lakimiesliiton kyselytutkimus, jossa paljastui palkattoman työn teettäminen oikeutieteen opiskelijoilla on erittäin yleinen ilmiö. Etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella palkatonta työtä teetetään sellaisilla paikkakunnilla, joilla oikeustieteitä opiskellaan. Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Ira Hietanen kertoi Uljas -julkaisulle, että palkatonta työtä teettävät tyyppillisesti pienemmät asianajo- ja lakiasiaintoimistot ja kutsuvat työntekoa harjoitteluksi. Opiskelijat eivät uskalla puhua asiasta liitolle tai muualle, sillä nuoren työelämä voi päättyä lyhyeen jos epäkohtia osoittaa. Työantajat ovat perustelleet palkattomuutta esimerkiksi sillä, että palkaton työ toimisi ponnahduslautana palkalliseen työhön. Lisäksi sitä on myös perusteltu sillä, että työnantaja haluaa tutustua työntekijään ensin. Lakimiesliiton kyselyn mukaan myös työhön perehdyttämisessä ilmeni kyselyn perusteella vakavia puutteita. Kyselyyn vastasi 93 henkilöä ja heistä 53 prosenttia kertoi, että hänelle on tarjottu tai hän on tehnyt palkatonta työtä. 77 prosenttia vastanneista tietää opiskelijan, joka tekee tai jolle on tarjottu palkatonta työtä. Palkattoman työn teettäminen opiskelijoilla on laajempi ilmiö, joka ei koske vain oikeustieteilijöitä.

työtön

Juha Sipilän hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”osallistavan sosiaaliturvan mallin luomisen”. Ehdotus on Hollannin esimerkin pohjalta, joka mullistaisi Suomen tukijärjestelmän: siinä missä perustulo tekisi perusturvasta kaikille suomalaisille vastikkeettoman, tutkijoiden ehdottama ”osallistumistulo” tekisi työttömyystuista täysin vastikkeellista. Eli suomeksi ilmaistuna työttömien tulisi tehdä ilmaista työtä tukiensa eteen. Osallistumistulo ei korvaisi kuitenkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sillä sen saajat ovat aktiivisia työnhakijoita. Osallistumistulo voisi kuitenkin korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Nykyisin te-toimistot tarjoavat osalle pitkäaikaistyöttömille esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja kieltäytyminen voi johtaa tukien pienenemiseen.

Tämä ehdotelma voisi tarkoittaa jatkossa, että työttömien tulisi jatkossa tehdä myös palkatonta työtä.

 

 

Urasuunnittelu

urasuunnittelu

Urasuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpää ja se onkin oivallinen tapa hahmottaa itselleen missä tilanteessa ollaan nyt ja mihin ollaan menossa.

Aivan yksin ei asian kanssa tarvitse kamppailla, sillä tarjolla on runsaasti eriliaisia neuvontapalveluja.

Työ-ja elinkeinotoimistot ympäri Suomen tarjoavat runsaasti erilaisia testejä, keskustelutukea sekä asiaan perehtyneiden ammattilaisten asiantuntevia neuvoja. Nämä tarjotut neuvontapalvelut kannnattaa todella käyttää hyödyksi jos yhtään mietityttää oma urasuunnittelu tai sen suunnittelemattomuus.

Yleisesti ottaen urasuunnittelu on tavoitteellista toimintaa, jossa tietoisesti pyritään tekemään oikeita ratkaisuja oman tulevaisuuden kannalta.

Lähtökohtana tulee olla henkilön omat tulevaisuudentoiveet ja niiden pohjalta aletaankin rakentaa kattavaa ja toimivaa suunnitelmaa.

Yleensä suunnitelma viedään loppuun asteittain ja sen seuranta on tärkeää, lähinnä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Näin henkilön on huomattavasti helpompaa saavuttaa annetut tavoitteet, kun ne on palasteltu sopivan kokoiseksi moduuleiksi.

Urasuunnittelussa henkilön onkin hyvä pysähtyä ja miettiä seuraavia asioita.

  • Missä haluan olla tulevaisuudessa?
  • Mitä osaamista minulla on jo nyt?
  • Mitä osaamista tarvitsen lisää?
  • Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?
  • Minkälainen työ olisi minulle mieluista?
  • Mitkä ovat todelliset mahdollisuuteni saavuttaa asetetut tavoitteet?
  • Mikä on ensimmäinen asia josta lähden toteuttamaan suunnitelmaani?

Yleensä näihin kysymyksiin vastaaminen koetaan suhteellisen helpoksi, mutta joissakin tapauksissa voi myös olla hyvä että tukena on ulkopuolinen henkilö, joka osaa asettua tarkkailijan rooliin ja kertoa tämän pohjalta oman mielipiteensä asiasta.

Joskus nimittäin asiantuntijan ja henkilön itsensä näkemykset asioista voivat erota suurestikin toisistaan ja silloin on hyvä istua alas ja keskustella asioista. Urasuunnittelun lähtökohtana ja ideana on kuitenkin ensisijaisesti se että ne ovat todellisia henkilön toiveiden kanssa, mutta myös se että ne eivät perustu fiktioon tai vääriin lähtökohtiin.