Kilpailukykysopimus – mikä se on?

kilpailukykysopimus

Monelle suomalaiselle kilpailukykysopimus on tuttu sanana, mutta aika harva ymmärtää täysin mitä sillä tarkoitetaan. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on tukea julkisen talouden sopeuttamista. Kiky-sopimus alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia. Lisäksi palkkojen nollakorotukset vuodelle 2017 kurovat kiinni eroa kilpailijamahin ja antavat yrityksille työrauhan.

Kuulostaa hyvältä, mutta miten se vaikuttaa palkansaajan elämään?

Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti. Kiky-sopimuksen myöt paikallinen sopiminen lisääntyy aloilla, jotka kattavat yli 85 prsenttia EK:n jäsenyritysten työntekijöistä.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat. Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017-2020. Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla määrällä. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä. Työnanatajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikön. Vuodesta 2020 alkaen työanatajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä. Lisäksi julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosenttia vuosina 2017-2019.

Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan. Ne velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen. Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkiläkohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Irtisanotulla on myös oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Paikallista sopimista kehitetään työehtosopimuksissa. Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Sen sijaan ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat muun muassa seuraavia asioita:

Selviytyslauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.