Työ ilman korvausta – maistuisiko?

rahat

Suomen työrintamalta kuuluu hyviä ja huonoja uutisia: Tilastokeskuksen julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste laski lokakuussa 8,1 prosenttiin viime vuoden vastaavan ajan 8,7 prosentista. Työttömiä oli tämän vuoden lokakuussa 217 000, mikä on 18 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64 -vuotiaista säilyi ennallaan 68,4 prosentissa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa kaikkiaan 329 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 9000 pienempi kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön luvut eroavat toisistaan, koska Tilastokeskuksen luvut perustuvat otostutkimukseen ja TEM:n työnvälitystilasto puolestaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisteriin.

 

Tässä kuussa herätti paljon kohua Lakimiesliiton kyselytutkimus, jossa paljastui palkattoman työn teettäminen oikeutieteen opiskelijoilla on erittäin yleinen ilmiö. Etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella palkatonta työtä teetetään sellaisilla paikkakunnilla, joilla oikeustieteitä opiskellaan. Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Ira Hietanen kertoi Uljas -julkaisulle, että palkatonta työtä teettävät tyyppillisesti pienemmät asianajo- ja lakiasiaintoimistot ja kutsuvat työntekoa harjoitteluksi. Opiskelijat eivät uskalla puhua asiasta liitolle tai muualle, sillä nuoren työelämä voi päättyä lyhyeen jos epäkohtia osoittaa. Työantajat ovat perustelleet palkattomuutta esimerkiksi sillä, että palkaton työ toimisi ponnahduslautana palkalliseen työhön. Lisäksi sitä on myös perusteltu sillä, että työnantaja haluaa tutustua työntekijään ensin. Lakimiesliiton kyselyn mukaan myös työhön perehdyttämisessä ilmeni kyselyn perusteella vakavia puutteita. Kyselyyn vastasi 93 henkilöä ja heistä 53 prosenttia kertoi, että hänelle on tarjottu tai hän on tehnyt palkatonta työtä. 77 prosenttia vastanneista tietää opiskelijan, joka tekee tai jolle on tarjottu palkatonta työtä. Palkattoman työn teettäminen opiskelijoilla on laajempi ilmiö, joka ei koske vain oikeustieteilijöitä.

työtön

Juha Sipilän hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”osallistavan sosiaaliturvan mallin luomisen”. Ehdotus on Hollannin esimerkin pohjalta, joka mullistaisi Suomen tukijärjestelmän: siinä missä perustulo tekisi perusturvasta kaikille suomalaisille vastikkeettoman, tutkijoiden ehdottama ”osallistumistulo” tekisi työttömyystuista täysin vastikkeellista. Eli suomeksi ilmaistuna työttömien tulisi tehdä ilmaista työtä tukiensa eteen. Osallistumistulo ei korvaisi kuitenkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sillä sen saajat ovat aktiivisia työnhakijoita. Osallistumistulo voisi kuitenkin korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Nykyisin te-toimistot tarjoavat osalle pitkäaikaistyöttömille esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja kieltäytyminen voi johtaa tukien pienenemiseen.

Tämä ehdotelma voisi tarkoittaa jatkossa, että työttömien tulisi jatkossa tehdä myös palkatonta työtä.